Yhteistyön merkitystä harvinaisten syöpien hoitojen kehittämisessä ei voi ylikorostaa. Suomalaiset syöpätutkijat ja -lääkärit sekä potilasedustajat osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön harvinaissyöpäpotilaiden hoitojen kehittämiseksi. Sarkoomiin kiinteästi liittyvä yhteistyön muoto ovat ERN EURACAN…
Suomessa todetaan vuosittain noin 7000 harvinaisiksi määriteltyä syöpää, mikä vastaa noin viidesosaa kaikista diagnosoiduista syövistä. Harvinaisille syöville kuten sarkoomat on yleistä diagnoosin viivästyminen. Terveydenhoitajat ovat merkittävässä roolissa diagnoosiajan lyhentämisessä, koska…
Vilja Linnean Sarkoomarahaston ensimmäiset, tutkimusta, hoitojen kehittämistä ja yhteistyön lisäämistä tukevat apurahat on jaettu. Viime vuoden lokakuussa avasimme apurahahaun, jonka tuloksena kaksi nuorta tutkijaa, Suvi Karumo ja Enni Martikainen, saivat…
Patologin tehtävänä on tyypittää kasvain ja tehdä arvio kasvaimen pahanlaatuisuuden asteesta. Muutosalueelta otetusta paksuneulabiopsiasta voidaan analysoida kasvaimen mikroskooppinen rakenne. Tärkein jatkotutkimus on immunohistokemia, jolla voidaan osoittaa kasvainsoluista tietyille kasvaimille tyypillisiä proteiineja. Geenifuusioita voidaan osoittaa perinteisellä DNA:n sekvensoinnilla ja uuden sukupolven sekvensoinnilla (Next Generation Sequencing, NGS).
”Future of Clinical Decision Making” syöpäsymposium Kuopiossa 26.-27.9.2024 kokosi yhteen kansainvälisen tason syöpätutkijoita. Luennoitsijat tarkastelivat esityksissään mm syöpien molekyyliprofilointia, syöpäsolujen vuorovaikutusta, tekoälyn hyödyntämistä syövän diagnostiikassa sekä tutkimustulosten vaikutuksia syöpää sairastavien…
Eteläinen Syöpäkeskus järjesti perjantaina 30.8.2024 kansallisen koulutuksen aiheesta ”Nuoren aikuisen matka kohti tuntematonta: miten kohtaan ja tuen, kun syöpä on parantumaton”. Koulutukseen osallistui laaja joukko terveydenhoidon ammattilaisia, opiskelijoita sekä muita…
HY:n FM Kirsi Toivanen vietti koko syyslukukauden Leuvenissa tekemässä tutkimusta. Siellä hänellä oli käytettävissään menetelmiä ja aineistoja, joita meillä Suomessa ei ole saatavilla. Kansainvälinen yhteistyö ja laboratoriovierailut ovat edellytys korkeatasoiselle tutkimukselle, ja sitä tulee siis jatkossa edelleen tukea.
Kokonaisvaltainen syöpähoito ja kasvainkohtaisten moniammatillisten ryhmien toiminta ovat nykyisin jo oletusarvo. Mutta mistä tämä kehitys on itse asiassa alkanut?
Professori Inkeri Elomaa oli 1980-luvulla merkittävässä roolissa syöpähoitojen uusien toimintatapojen kehittämisessä.
“Pehmytkudossarkoomien kohdalla viiveet ensimmäisistä oireista erikoislääkärin tutkimuksiin pääsyyn vaikuttavat keskimäärin pitkiltä,” totesi LT, plastiikkakirurgi Marko Ristola kertoessaan Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) työn alla olevasta VSSH pehmytkudossarkoomat 2002-2020 –tutkimuksen alustavista tuloksista.
”Syöpätutkimus on potilaan parasta hoitoa,” totesi iCANin tieteellinen johtaja, Prof. Satu Mustjoki syöpätutkimuksen lippulaivahanke iCANin ja Kansallisen Syöpäkeskus FICANin järjestämässä tapahtumassa 1.2.2024. Tapahtuma liittyi 4.2.2024 vietettävään maailman syöpäpäivään.