Väitöskirjatutkija Iiris Terävä tutkii erilaistumattomien liposarkoomien ja villityypin GISTien molekulaarisia ominaisuuksia ja lääkeherkkyyksiä. Tavoitteena on tunnistaa mahdollisia uusia lääkekohteita, lääkeyhdistelmiä ja biomarkkereita.
”Näitä innostavia näkökulman avartumisia ei tutkijantyössä liian usein saa,” kertoo väitöskirjatutkija Helena Ketola. Hän osallistui Oslossa järjestettyyn Scandinavian Association of Plastic Surgeons (SCAPLAS) 2026-kongressiin Sarkoomarahaston antaman matka-apurahan turvin.
As a doctoral researcher at the University of Helsinki, my work focuses on Osteosarcoma (OS) biology including the identification of new drugs for treating OS, the role of the tumor microenvironment, hypoxia and therapeutic vulnerabilities. EuSARC is one of the leading scientific meetings dedicated to sarcoma research and therefore directly aligned with my doctoral studies.
”As I’m approaching the final stage of my doctoral studies, I was eager to present my research at EuSARC, an annual conference dedicated to sarcoma research. Osteosarcoma is a central focus of my dissertation, which explores extracellular vesicles (small particles released by all cells) and their roles in tumour biology as well as their potential as carriers of diagnostic biomarkers. EuSARC is therefore highly relevant to my research area,” tells Snehadri Sinha.
Filosofian tohtori Kirsi Toivanen totesi väitöstilaisuudessaan marraskuun alussa, että PDE3A-modulaattorit voivat tarjota uuden hoitovaihtoehdon myksoidiseen liposarkoomaan, GIST:iin ja leiomyosarkoomaan. Yhdistelmähoito BCL2-perheen inhibiittorin kanssa tehostaa syöpäsolujen ajautumista solukuolemaan. Työn aikana luotu ihonalaisesti annosteltava anagrelidiformulaaatio voisi mahdollistaa harvemman annostelun sekä vähentää haittavaikutuksia.
Biolääketieteen kehitys perustuu laadukkaisiin tutkimusnäytteisiin ja tarkkaan terveystietoon. Näitä tarjoavat biopankit, jotka mahdollistavat tutkijoille pääsyn laajoihin näyte- ja tietoaineistoihin.
Sarkoomarahaston Eka-apurahan saanut väitöskirjatutkija Enni Martikainen toteaa, että lasten sarkoomissa esiintyy usein sellaisia DNA-vaurioita, joihin ei ole vielä toimivaa kohdennettua lääkehoitoa. Tällaisia vaurioita ovat esimerkiksi useat sarkoomissa esiintyvät geenifuusiot, joissa kaksi tai useampi geeni yhdistyy.
Sarkoomarahaston Eka-apurahan saanut, väitöskirjatutkija, proviisori Suvi Karumo porautuu tutkimuksessaan aiempaa tarkemmin sarkoomasolujen ominaisuuksiin sekä syöpien immuunijärjestelmältä piiloutumisesta eli immuunipaosta johtuvan hoitoresistenssin mekanismeihin, jotka ovat merkittävä haaste sarkoomien hoidossa.
Suomessa on hyvät edellytykset lisätä kliinistä lääketutkimusta. Tutkijat ovat ammattitaitoisia, biopankit tarjoavat laadukasta tutkimusmateriaalia, syövän perustutkimuksen ja kliinisen lääketutkimuksen yhteistyö toimii ja potilaat ovat yleensä halukkaita osallistumaan tutkimuksiin.
Vilja Linnean Sarkoomarahaston vuoden 2025 apurahat ovat haettavissa 20.10.-14.11.2025. Edellisvuoden kokemuksen pohjalta jaamme tänäkin vuonna Eka-apurahan. Toisena apurahamuotona jaossa on matka-apurahoja. Käynnistymässä on toinen Sarkoomarahaston järjestämä apurahakierros. Viime vuonna jaoimme…