Liposarkoomien ja GIST-kasvainten haavoittuvuuksia etsimässä –kohti yksilöllisempää syövänhoitoa

Pehmytkudossarkoomat ovat harvinaisia ja biologisesti monimuotoisia syöpiä, joiden hoitovaihtoehdot ovat usein edelleen rajalliset. Kasvainten molekulaaristen erityispiirteiden ymmärtäminen voi avata uusia mahdollisuuksia yksilöllisempien hoitojen kehittämiseen. Sarkoomarahaston Eka-apurahan saanut väitöskirjatutkija Iiris Terävä selvittää tutkimuksessaan liposarkoomien ja gastrointestinaalisten stroomatuumoreiden (GIST) molekulaarisia ominaisuuksia ja lääkeherkkyyksiä. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa mahdollisia uusia lääkekohteita ja biomarkkereita, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi diagnostiikassa tai hoitovasteiden ennustamisessa.

Pehmytkudossarkoomien yksilöllisyydestä kohti uusia hoitomahdollisuuksia

Syöpien kohdennetut lääkehoidot eli täsmälääkehoidot ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosikymmeninä. Pehmytkudossarkoomien lääkehoitomahdollisuudet ovat kuitenkin edelleen rajalliset, ja täsmälääkkeitä on vakiintuneesti käytössä vain yksittäisten pehmytkudossarkoomatyyppien hoidossa.

Pehmytkudossarkoomat ovat harvinaisia, elimistön tukikudoksista, kuten lihas-, rasva- ja sidekudoksesta, lähtöisin olevia syöpiä. Ne muodostavat hyvin monimuotoisen tautiryhmän, jonka kasvaimet eroavat toisistaan merkittävästi myös molekyylitasolla. Jopa saman sarkoomatyypin kasvaimissa esiintyy usein erilaisia syövän syntyyn ja kehitykseen vaikuttavia muutoksia, kuten DNA-mutaatioita. Nämä erot voivat osaltaan selittää potilaiden välisiä eroja taudinkulussa ja siinä, kuinka hyvin kasvaimet vastaavat eri hoitoihin.

Täsmälääketieteen tavoitteena on hyödyntää syövän hoidossa kasvainten yksilöllisiä molekulaarisia ominaisuuksia. Näiden ominaisuuksien avulla pyritään tunnistamaan kullekin potilaalle mahdollisimman hyvin soveltuvat kohdennetut lääkehoidot. Täsmälääkehoitojen laajentaminen useampiin pehmytkudossarkoomatyyppeihin edellyttää kuitenkin lisää tutkimusta, ja myös väitöskirjatyöni pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen.

Villityypin GIST ja erilaistumaton liposarkooma väitöskirjatutkimuksen kohteena

Harvinaisten syöpien tutkimusryhmässä (Helsingin yliopisto) vuonna 2026 aloittamassani väitöskirjatyössä keskityn kahteen pehmytkudossarkoomaan: gastrointestinaaliseen stroomatuumoriin (GIST) ja liposarkoomaan. Väitöskirjatyötäni ohjaavat tutkimusryhmämme johtaja dosentti Harri Sihto sekä tohtori Ehsan Zangene.

Liposarkoomat ovat rasvakudoksesta lähtöisin olevia syöpiä, joista tutkin erityisesti erilaistumatonta liposarkoomaa (engl. dedifferentiated liposarcoma). Tähän liposarkooman alatyyppiin liittyy huomattava uusiutumis- ja etäpesäkeriski, ja perinteisten solunsalpaaja- ja sädehoitojen teho on usein rajallinen. Tämä korostaa uusien hoitovaihtoehtojen tarvetta.

GISTit puolestaan ovat ruoansulatuskanavan alueella esiintyviä kasvaimia, joiden uusiutumis- ja leviämisriski vaihtelee huomattavasti ja joihin solunsalpaajahoidot tehoavat huonosti. Niiden hoito on kuitenkin edistynyt merkittävästi 2000-luvun alusta lähtien täsmälääkkeiden ansiosta. Suurimmassa osassa GIST-kasvaimia esiintyy KIT- tai PDGFRA-geenin mutaatioita, ja monia näistä kasvaimista voidaan hoitaa tehokkaasti tyrosiinikinaasin estäjiksi kutsutuilla täsmälääkkeillä.

Pienessä osassa GIST-kasvaimia ei kuitenkaan esiinny näitä mutaatioita. Tällaisia kasvaimia kutsutaan villityypin GISTeiksi, ja KIT- ja PDGFRA-mutaatioiden puuttumisen vuoksi ne eivät tyypillisesti vastaa tyrosiinikinaasin estäjähoitoihin. Väitöskirjatyössäni keskityn juuri villityypin GIST-kasvaimiin.

Multiomiikan avulla kasvainten biologiaa tutkitaan kokonaisvaltaisesti

Väitöskirjatyössäni tutkin erilaistumattomien liposarkoomien ja villityypin GISTien molekulaarisia ominaisuuksia ja lääkeherkkyyksiä. Tavoitteenamme on tunnistaa mahdollisia uusia lääkekohteita, lääkeyhdistelmiä ja biomarkkereita eli biologisia ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi diagnostiikassa tai lääkevasteen ennustamisessa.

Tutkimuksessa hyödynnämme Helsingin Biopankkiin kerättyjä potilaiden kasvainnäytteitä sekä liposarkooma- ja GIST-solulinjoja eli laboratorio-olosuhteissa kasvatettavia syöpäsoluja. Biopankkiin kerättyyn tutkimusaineistoon kuuluu noin 150 liposarkooma- ja 150 GIST-näytettä. Liposarkoomanäytteistä hieman alle puolet on erilaistumattomia liposarkoomia, ja GIST-näytteistä noin kuudesosa villityypin GISTejä. Molemmista syövistä analyysi aloitetaan noin 50 näytteellä.

Tutkimme potilasnäytteiden ja solulinjojen molekulaarisia ominaisuuksia erilaisilla omiikkamenetelmillä, joiden avulla voidaan analysoida suuria määriä molekyylejä samanaikaisesti. Analysoimme DNA-mutaatioita (genomiikka), geenien ilmentymistä (transkriptomiikka), proteiinien määriä (proteomiikka) sekä proteiinien fosforylaatiota (fosfoproteomiikka), joka antaa tietoa solujen sisäisten viestintäreittien aktiivisuudesta.

Eri omiikkamenetelmät täydentävät toisiaan, sillä molekulaariset muutokset eivät aina näy samalla tavalla DNA:n, RNA:n ja proteiinien tasolla. Esimerkiksi DNA:n ja RNA:n analyysit auttavat selvittämään proteiinitason muutosten taustalla olevia mekanismeja, mutta eivät yksin kerro, mitä proteiineja näytteessä todella esiintyy. Yhdistelemällä eri menetelmien tuottamaa tietoa eli hyödyntämällä multiomiikkaa saamme kokonaisvaltaisemman kuvan kasvainten biologiasta.

Kasvainten molekulaariset ominaisuudet eivät kuitenkaan yksin kerro, miten ne reagoivat lääkehoitoihin. Tämän vuoksi yhdistämme molekyylitason tutkimukseen myös solulinjoilla tehtäviä lääkeherkkyystutkimuksia.

Lääkeherkkyystutkimuksilla selvitetään syöpäsolujen haavoittuvuuksia

Lääkeherkkyyksien selvittämiseksi tutkimme satojen eri lääkeaineiden vaikutuksia liposarkooma- ja GIST-solulinjoihin. Tutkimme myös valittujen lääkeyhdistelmien tehoa, ja pyrimme tunnistamaan syöpäsolujen erityisiä haavoittuvuuksia, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi synteettisen letaalisuuden kautta. Synteettisellä letaalisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa syöpäsolun yhden toiminnon häiriintyminen voi tehdä siitä riippuvaisen toisesta toiminnosta, jolloin myös tämän estäminen johtaa solun kuolemaan.

Tutkimuksessa molekulaaristen ominaisuuksien analysointi ja lääkeherkkyystutkimukset täydentävät toisiaan: molekulaariset ominaisuudet voivat auttaa ennustamaan lääkevasteita, kun taas lääkeherkkyystutkimukset paljastavat syöpäsolujen toiminnallisia haavoittuvuuksia. Solulinjojen ja potilaiden kasvainnäytteiden molekulaaristen ominaisuuksien vertailu auttaa myös arvioimaan, millaisissa potilaiden kasvaimissa samankaltaisia lääkeherkkyyksiä voisi esiintyä. Tutkimuksen tavoitteena on myös arvioida erityisen lupaavia lääkekohteita tai -yhdistelmiä prekliinisissä tutkimuksissa, joissa niiden vaikutuksia voidaan tutkia olosuhteissa, jotka jäljittelevät kasvainten todellista kasvuympäristöä soluviljelmiä paremmin.

Tutkimuksen nykyhetki ja tulevaisuuden tavoitteet

Väitöskirjatutkimukseni alkuvaiheessa olen keskittynyt liposarkooma- ja GIST-näytteiden omiikka-aineistojen keruun viimeistelyyn sekä jo olemassa olevan aineiston, kuten eksomisekvensointidatan, analysointiin. Eksomisekvensoinnin avulla selvitämme, mitä villityypin GISTin alatyyppejä tutkimusaineistomme näytteet edustavat eli millaiset DNA-mutaatiot kasvainten taustalla vaikuttavat.

Pidän sarkoomien tutkimusta erityisen tärkeänä, sillä niiden harvinaisuus asettaa tutkimukselle omat haasteensa. Kasvaimet ovat biologisesti monimuotoisia ja potilaita on suhteellisen vähän, minkä vuoksi tietoa näistä syövistä kertyy usein hitaammin kuin yleisemmistä syövistä. Toivon, että väitöskirjatyöni tuottama tieto voi osaltaan täydentää ymmärrystämme tutkimistani syövistä ja tuoda meidät askeleen lähemmäs uusia hoitomahdollisuuksia.

Minua motivoi tutkimuksessani erityisesti tavoitteemme viedä laboratoriossa tehtyjä löydöksiä prekliinisiin tutkimuksiin ja siten parhaassa tapauksessa kohti kliinisiä kokeita. Vaikka matka uusien hoitojen kehittämiseen on usein pitkä, tutkimuksemme voi luoda pohjaa uusille hoitovaihtoehdoille, joista potilaat voisivat tulevaisuudessa konkreettisesti hyötyä.

Haluan lopuksi kiittää Vilja Linnean Sarkoomarahastoa väitöskirjatutkimukseni tukemisesta sekä tutkimuskäyttöön näytteensä antaneita potilaita, joiden ansiosta tutkimukseni on mahdollista. Erityiskiitos kuuluu myös potilasaktiivi ja kokemusasiantuntija Tuula Nikkilälle artikkelin lukemisesta ja potilasnäkökulmaa esiin tuoneista kommenteista.

Lue myös artikkeliin liittyvä aikaisemmin julkaistu artikkeli Proteomiikka – uusi työkalu sarkoomien tunnistamiseen ja hoitoon | Sarkoomarahasto

Lähteet ja lisätietoa aiheesta:

Sunela K. Pehmytkudossarkooma. www.terveyskirjasto.fi. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim, 04.09.2024. Viitattu 25.10.2026. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01076

Miettinen M. Ruoansulatuskanavan stroomatuumori eli GIST.  Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(14):1441-50. Saatavilla: https://www.duodecimlehti.fi/duo10408

Zarzour M. Understanding liposarcoma: Types, symptoms, prognosis and treatment. UT MD Anderson, Cancerwise Blog, 21.10.2025. Viitattu 25.10.2026. Saatavilla: https://www.mdanderson.org/cancerwise/understanding-liposarcoma–types–symptoms–prognosis—treatment.h00-159780390.html

Jaakkola P. & Sundvall M. Syövän kohdennettujen lääkehoitojen tulevaisuus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2024;140(21):1839-44. Saatavilla: https://www.duodecimlehti.fi/duo18503