Sarkoomarahaston Eka-apurahan saanut, väitöskirjatutkija, proviisori Suvi Karumo porautuu tutkimuksessaan aiempaa tarkemmin sarkoomasolujen ominaisuuksiin sekä syöpien immuunijärjestelmältä piiloutumisesta eli immuunipaosta johtuvan hoitoresistenssin mekanismeihin, jotka ovat merkittävä haaste sarkoomien hoidossa.
Suomessa on hyvät edellytykset lisätä kliinistä lääketutkimusta. Tutkijat ovat ammattitaitoisia, biopankit tarjoavat laadukasta tutkimusmateriaalia, syövän perustutkimuksen ja kliinisen lääketutkimuksen yhteistyö toimii ja potilaat ovat yleensä halukkaita osallistumaan tutkimuksiin.
Vilja Linnean Sarkoomarahaston vuoden 2025 apurahat ovat haettavissa 20.10.-14.11.2025. Edellisvuoden kokemuksen pohjalta jaamme tänäkin vuonna Eka-apurahan. Toisena apurahamuotona jaossa on matka-apurahoja. Käynnistymässä on toinen Sarkoomarahaston järjestämä apurahakierros. Viime vuonna jaoimme…
iCAN-RARE -projektissa tutkitaan harvinaisten syöpien kuten pehmytkudossarkoomien molekyyliprofiileja. Projektin tavoitteena on tunnistaa syöpäkasvaimissa esiintyviä geenimuutoksia ja muita biomarkkereita, joita voidaan hyödyntää täsmälääkityksessä.
Vuonna 1979 perustetun Pohjoismaisen Sarkoomaryhmän eli Scandinavian Sarcoma Group’n tavoitteena on parantaa sarkoomien diagnostiikkaa ja hoidon laatua yhdistämällä monialaisesti sarkoomapotilaiden parissa työskentelevät ammattilaiset ja sarkoomatutkijat Pohjoismaissa.
Yhteistyön merkitystä harvinaisten syöpien hoitojen kehittämisessä ei voi ylikorostaa. Suomalaiset syöpätutkijat ja -lääkärit sekä potilasedustajat osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön harvinaissyöpäpotilaiden hoitojen kehittämiseksi. Sarkoomiin kiinteästi liittyvä yhteistyön muoto ovat ERN EURACAN…
Vilja Linnean Sarkoomarahaston ensimmäiset, tutkimusta, hoitojen kehittämistä ja yhteistyön lisäämistä tukevat apurahat on jaettu. Viime vuoden lokakuussa avasimme apurahahaun, jonka tuloksena kaksi nuorta tutkijaa, Suvi Karumo ja Enni Martikainen, saivat…
Patologin tehtävänä on tyypittää kasvain ja tehdä arvio kasvaimen pahanlaatuisuuden asteesta. Muutosalueelta otetusta paksuneulabiopsiasta voidaan analysoida kasvaimen mikroskooppinen rakenne. Tärkein jatkotutkimus on immunohistokemia, jolla voidaan osoittaa kasvainsoluista tietyille kasvaimille tyypillisiä proteiineja. Geenifuusioita voidaan osoittaa perinteisellä DNA:n sekvensoinnilla ja uuden sukupolven sekvensoinnilla (Next Generation Sequencing, NGS).
Keväällä 2023 perustetun Vilja Linnean Sarkoomarahaston ensimmäiset apurahat ovat haettavissa. Eka-apurahan tavoitteena on innostaa tutkimusuransa alussa oleva lääketieteen tai biolääketieteen opiskelija, maisteri tai lisensiaatti suuntautumaan sarkoomatutkimukseen. Vierailuapuraha on tarkoitettu joko…
”Future of Clinical Decision Making” syöpäsymposium Kuopiossa 26.-27.9.2024 kokosi yhteen kansainvälisen tason syöpätutkijoita. Luennoitsijat tarkastelivat esityksissään mm syöpien molekyyliprofilointia, syöpäsolujen vuorovaikutusta, tekoälyn hyödyntämistä syövän diagnostiikassa sekä tutkimustulosten vaikutuksia syöpää sairastavien…