Palliatiivinen hoito – elämänlaadun, toivon ja ihmisyyden turvaaja

Oletko saanut tiedon palliatiivisesta hoidosta tai elät palliatiivisen hoidon elämänvaiheessa? Tai oletko palliatiivisessa hoidossa elävän ihmisen läheinen, monimuotoisia perheitä kohtaava ammattilainen tai vapaaehtoinen? Tämä artikkeli on sinulle ja sen tavoite on tarjota luotettavaa, ymmärrettävää ja lähestyttävää tietoa siitä, mitä palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan. Tietoa siitä, mitä se on ja mitä se ei ole. Mutta myös tukea ja toivoa tähän hetkeen sekä tulevaan.

Tieto palliatiivisesta hoidosta voi herättää moninaisia tunteita; esimerkiksi epävarmuutta, vastarintaa, huolta ja pelkoa hoidon loppumisesta. Palliatiivisen hoidon tehtävänä on kuitenkin mahdollistaa hyvää elämää tukeva kokonaisvaltainen hoito sinulle ja läheisillesi.

Otathan tästä artikkelista mukaasi sen tiedon, jonka aika juuri nyt on ja joka sinua tukee. Syventyminen tämän tiedon äärelle voi herättää tunteita, jotka saavat tulla, olla ja mennä. Tunteet kertovat tarpeistamme tunteiden takana. Minkä aika sinun elämässäsi juuri nyt on? Pysähdytään sen äärelle. Kirjoittajana toivon, että sinulla on läheisiä ihmisiä rinnallasi ja kunnioittava yhteys hoitavaan yksikköön, jolloin et ole näiden aiheiden äärellä yksin. Tukea on tarjolla!

Palliatiivinen hoito

Aluksi on tärkeää ymmärtää määritelmien merkitys. Palliatiivinen hoito ei ole ajallisesti liitetty ennakoidun kuoleman ajankohtaan. Palliatiivinen hoito keskittyy ja turvaa ennen kaikkea hyvää ja merkityksellistä elämää kokonaisvaltaisella oireiden tunnistamisella, ennaltaehkäisemisellä ja hoitamisella. On mahdollista, että palliatiivisessa hoidossa voi elää hyvää elämää pitkäänkin, jopa useiden vuosien ajan.

Saattohoito on merkityksellinen osa palliatiivista hoitoa. Se ajoittuu päivien tai viikkojen päähän ennakoidusta kuoleman ajankohdasta. Vaikka molempien diagnoosinumero on sama Z51.5 (ICD 10 -luokitus), on tärkeää ymmärtää näiden käsitteiden ero. Palliatiivisen hoidon tarpeen tunnistaminen riittävän varhain on perusedellytys laadukkaan, yksilöllisiä tavoitteita kunnioittavan hoidon toteutumiselle.

”Sana palliatiivinen tulee latinan kielen sanasta pallium, joka tarkoittaa viittaa. Viitta suojaa, antaa lämpöä sekä turvaa ja kokoaa allensa potilaan, hänen läheisensä ja moniammatillisen tiedon sekä taidon.”

Suomen Palliatiivisen hoidon yhdistys ry

Palliatiivinen hoitolinja

Palliatiivisella hoitolinjalla tarkoitetaan sairauden vaihetta, jossa sairauden luonteen takia hoidon tavoite ei ole paranemiseen tähtäävä (kuratiivinen). Taudin kulkuun ei enää voida olennaisesti vaikuttaa, mutta hyvä hoito jatkuu.

Tässä vaiheessa keskitytään siis ennen kaikkea merkitykselliseen elämään! Hoidon ensisijainen päämäärä on vaalia elämänlaatua, turvata mahdollisimman hyvä toimintakyky ja ennaltaehkäistä sekä hoitaa kärsimystä. Hoitolinjoja ovat

• Kuratiivinen eli paranemiseen tähtäävä hoitolinja, jossa hoidon ensisijainen tavoite on pysyvä paraneminen.
• Taudin etenemistä jarruttava hoitolinja, jossa ensisijainen tavoite on taudin etenemisen hidastaminen ja elinajan pidentäminen.
•  Palliatiivinen hoitolinja, jonka ensisijainen tavoite on elämänlaadun vaaliminen ja kärsimyksen lievittäminen, ja jossa taudin etenemiseen ei voida olennaisesti vaikuttaa.
• Saattohoito eli elämä kuoleman läheisyydessä (päiviä tai viikkoja ennen ennakoitua kuoleman ajankohtaa).

Palliatiiviseen hoitolinjaan siirtyminen ja myöhemmin oikea-aikainen saattohoidon aloittaminen ovat tärkeitä hoitopäätöksiä. Niistä tulee sopia yhteisymmärryksessä potilaan ja hänen suostumuksellaan myös hänen läheistensä kanssa.

Mikkosen (2020) mukaan varhainen palliatiivinen hoito

• Turvaa ihmisen ja läheisten parempaa elämänlaatua.
• Turvaa parempaa tietoisuutta hoitolinjasta ja sairauden ennusteesta.
• Vähentää ahdistusta, pelkoja ja masennusta.
• Tuo näyttöön perustuvan elinaikahyödyn.
• Varhaisessa palliatiivisessa hoidossa toimintakyky lisääntyy hyvällä oirehoidolla.

Kun palliatiivinen hoito aloitetaan riittävän varhain, sairastavalla ihmisellä ja hänen läheisillään on aikaa käsitellä sairauden herättämiä ajatuksia ja tunteita yhdessä hoitavien ammattilaisten kanssa. Tuki voi auttaa jaksamaan, sopeutumaan muuttuneeseen elämäntilanteeseen ja valmistautumaan tulevaan. Samalla voidaan yhdessä keskustella siitä, millaista hoitoa ihminen toivoo sairauden edetessä ja mitkä asiat ovat hänelle silloin erityisen tärkeitä.

Maailman terveysjärjestö World Health Organization (WHO) määrittelee palliatiivisen hoidon lähestymistavaksi, jonka tavoitteena on parantaa vakavasti sairaiden ihmisten ja heidän läheistensä elämänlaatua. Keskeistä on elämänlaadun vaaliminen sekä kokonaisvaltaisen kärsimyksen ennaltaehkäisy ja lievittäminen tunnistamalla ja hoitamalla fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia, hengellisiä sekä eksistentiaalisia (olemassaoloon liittyviä) oireita mahdollisimman varhain. Palliatiivinen hoito on ihmisoikeus, joka tulisi olla kaikkien sitä tarvitsevien ihmisten ja heidän läheistensä saatavilla oikea-aikaisesti. WHO korostaa myös, että

• Palliatiivinen hoito tukee elämää ja pitää kuolemaa luonnollisena osana elämää.
• Hoidon tarkoitus ei ole pitkittää eikä lyhentää elämää.
• Potilasta autetaan elämään mahdollisimman aktiivisesti loppuun saakka.
• Myös läheiset tarvitsevat tukea sairauden eri vaiheissa ja surukokemuksessa.
• Palliatiivinen hoito kuuluu kaikille sitä tarvitseville diagnoosista riippumatta ja sitä voidaan toteuttaa rinnakkain parantavienkin hoitojen kanssa.

Ennakoiva hoitosuunnitelma osana palliatiivista hoitoa

Ennakoiva hoitosuunnitelma (advance care planning, ACP) on merkityksellinen osa palliatiivista hoitoa. Siitä käy ilmi muun muassa hoidon yksilölliset tavoitteet ja hoitolinja, hoitolupaus, hoidon rajaukset, toive hoitopaikasta, hoitomenetelmät ja hoidon tarve (myös ennakoivasti huomioituna). Keskeistä on, että ennakoiva hoitosuunnitelma tuo näkyväksi sairastavan ihmisen ja läheisten toiveet, pelot, kokemukset ja käsitykset tässä hetkessä sekä tulevassa.

Ennakoivan hoitosuunnitelman päivittäminen ja tiedon kulun turvaaminen siitä eri hoitoon osallistuville tahoille on potilasta ja läheisiä kunnioittavaa. Hoitosuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä on vastuussa hoitava lääkäri, mutta se tulee toteuttaa yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa.

Kokonaisvaltaisen oirehoidon merkityksellinen osa on psykososiaalisen ja eksistentiaalisen hyvinvoinnin turvaaminen. Mahdollisuus vertaistukeen on vaikuttava osa psykososiaalista tukea. Tässäkin on kuitenkin kuultava ja kunnioitettava hoidettavia ihmisiä. Ennakoiva hoitosuunnitelma huomioi keskeisesti myös suunnitelman sairauden pahenemisvaiheiden varalle sekä läheisten tuen tarpeen.

Saattohoito on merkityksellinen osa palliatiivista hoitoa

Kuten koko palliatiivisen hoidon ajan, myös saattohoidossa hyvän hoidon tavoite on turvata sairastavan ihmisen ja hänen läheistensä itsemääräämisoikeuden, osallisuuden kokemuksen ja yhteyden kunnioittaminen.

Saattohoitopäätöksellä ilmaistaan palliatiivisen hoitolinjan vaihe, jossa hoidetaan kuolevaa ihmistä ja perhettä elämäntilanteessa, jossa kuolema on todennäköisesti tulossa lähipäivinä tai -viikkoina. Tässä elämänvaiheessa merkityksellistä on kokonaiskivun, ”total pain”, kohtaaminen, joka on hyvin moniulotteinen ja subjektiivinen kokemus.

Ihmisen syvin perustarve on nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen tarve. Myös tässä ainutlaatuisessa elämän vaiheessa. Mukanamme kulkevat koko eletty elämä ja tunteiden kirjo.

Sairaus tuo toimintakykyyn omia rajoitteitaan ja oireita, joita hoidetaan. Elämäntilanne voi nostaa esille huolta, epävarmuutta ja henkistä hätääkin, emotionaalista sekä sosiaalista haavoittuvuutta. Asioiden sanoittaminen ja puheeksi ottaminen jäsentää omaa tilannetta. Puhuminen asioista asioiden oikeilla nimillä lisää yhteistä ymmärrystä ja turvaa mahdollisuutta yhdessä kohdata myös hankalia tunteita.

Jokainen yhteinen päivä on mahdollisuus puhua niistä asioista ja tunteista, joiden aika tässä hetkessä on. Puheeksi ottamiseen ja tunteiden ilmaisuun on tarjolla tukea. Et ole yksin. Myös saattohoitovaiheessa hoidon ensisijainen tavoite on turvata ja vaalia elämänlaatua. Laadukas hoito on paljon enemmän, kuin esimerkiksi hyvää kivun hoitoa.

Realistinen toivo muuttuu sairauden edetessä

Realistisella toivolla on arvokas merkitys elämässä. Toivo on elinvoimaa. Se on dynaaminen voima, jonka luonne muuttuu sairauden edetessä. Toivon sanoittaminen tekee näkyväksi yksilöllisiä arvojamme, odotuksiamme, tavoitteitamme sekä hyvän ja merkityksellisen elämän edellytyksiämme. Toivo kertoo siitä, että elämällä tässä ja nyt on vielä hyvää tarjottavanaan ja meillä elämälle. Mikä sinun toivoasi ylläpitää? Toivo juurtuu ihmissuhteisiin, tekemiseen, osallisuuteen ja mahdollisuuteen ilmaista itseä. Se on tunneyhteyttä itseen sekä elämämme mer-kityksellisiin ihmisiin.

Sinun tarinasi, sinun elämäsi

Oman elämäntarinan rakentaminen – tarinallisuus – voi tukea selviytymistä. Mitä olen elämälläni tehnyt? Kuoleman lähestyessä suhde menneisyyteen muodostuu tärkeämmäksi kuin nykyisyys. Olenko saanut rakastaa? Olenko tullut rakastetuksi? Olenko antanut, pyytänyt ja saanut anteeksi? Olenko elänyt elämääni omista arvoistani käsin? Olenko tavoitellut omia unelmiani, päämääriäni ja tavoitteitani? Olenko elänyt rakkaudesta vai peloista käsin?

Jokainen eletty hetki on lisäaikaa elämälle, jota voi tietoisesti muistella kiitollisuudella. Sinun tarinasi, sinun elämäsi. Mitä levollisemmin pystymme integroimaan elämämme jatkumoksi ja hyväksymään tekemämme valinnat, sitä enemmän rauhaa se tuo tähän hetkeen. Niin kauan, kun elämää on, on mahdollisuuksia pieniinkin itseä sekä toisia tukeviin valintoihin. Hyvän elämän puolesta, johon mahtuu myös hankalat tunteet ja haastavat elämänvaiheet.

Yhdessä elämän hyväksi

Parantumatumattomasti sairaan ihmisen ja hänen läheistensä hoito on aina moniammatillista yhteistyötä. Hoitavaan tiimin osallistuvien ammattilaisten sekä koulutettujen vapaaehtoisten tukihenkilöiden kokonaisuus pohjautuu aina yksilöllisiin tarpeisiin.

Kansallinen Syöpästrategia 2026–2035 suunnan näyttäjänä

Syöpä sairautena koskettaa suoraan tai välillisesti lähes jokaista suomalaista. Väestön ikääntyessä myös syöpäsairauksien hoidon tarve kasvaa. Ja samaan aikaan se on kaikenikäisten ihmisten sairaus, joka koskettaa vahvasti myös läheisiä. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on vuonna 2025 julkaissut kansallisen syöpästrategian. Siinä osa-tavoite Kuntoutus, psykososiaalinen tuki, terveyssosiaalityö ja palliatiivinen hoito ovat vakiintunut osa syöpäpotilaan hoitoketjua ja yhdenvertaisesti saatavilla kohdistuu palliatiivisen hoidon kehittämiseen.

Toivon sinulle kaikkea hyvää tähän hetkeen ja tuleviin päiviin! Toivon, että voit olla juuri niiden ihmisten ja asioiden äärellä, jotka ovat sinulle merkityksellisiä. Toivon mielenrauhaa ja luottamusta siihen, että olet hyvissä käsissä. Laadukas palliatiivinen hoito turvaa hyvän elämän edellytyksiä sairauden oireet huomioiden. Jotta voisit elää sinun elämääsi sairautesi kanssa ja siitä huolimatta. Saattohoito turvaa arvokasta kuolemaa osana elämää, mutta on myös ”silta” läheisille elämään läheisen kuoleman jälkeen.

Tässä ja nyt on elämän aika, jossa saavat olla läsnä hyvä ja hankalakin tunneyhteys itseen ja toisiin!

Kuvat: Senja Liikonen, Pixabay ja Miia Merikallio

Luotettavaa tietoa palliatiivisesta hoidosta

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon Käypä hoito -suositukseen voit tutustua Duodecimin si-vuilla: https://www.kaypahoito.fi/hoi50063

Jos kaipaat laajempaa tietoa palliatiivisesta hoidosta, on Duodecim julkaissut vuonna 2025 tietokirjan Palliatiivinen hoito (toimittanut Saarto, T., Lehto, J., Jämsen, E. & Pöyhiä, R. 2025). Lisätietoa kirjasta: https://www.oppiportti.fi/opk04604

Lasten palliatiivisen hoidon erityispiirteistä on Lupa Lapsuuteen ry julkaissut vuonna 2024 Tie-toa, tukea ja turvaa -oppaan (Koivula, K., Vuorenoja, S. & Merikallio, M. 2024), jota pääset lukemaan linkin kautta: Tietoa, tukea ja turvaa -opas

STM:n julkaisemaa kansallista syöpästrategiaa pääset lukemaan linkistä: Kansallinen syöpästrategia

Suomen Syöpäpotilaat ry julkaisee potilasoppaita eri syöpäsairauksista, niiden oireista sekä elämänlaatua tukevista tekijöistä. SSP on julkaissut myös palliatiivisesta hoidosta oppaan Elämä – jätä ovi auki (Schmitt, F. 2021). Siihen on koottu kattavasti tietoa, tukea ja toivoa turvaavaa luotettavaa luettavaa.

Syöpäjärjestöt tarjoavat myös erilaisia neuvontapalveluita, joista voit lukea lisää Syöpäjärjestöjen kotisivuilta.

Suomen Syöpäpotilaat ry ylläpitää sosiaalisessa mediassa (Facebook) myös vertaistuellisia verkkovertaisryhmiä. Löydät muun muassa sarkoomaa sairastavien ja läheisten sekä palliatii-visessa hoidossa elävien ryhmät SSP:n kotisivuilta: https://syopapotilaat.fi/potilasverkostot/

Syöpäjärjestöjen jäsenyhdistyksistä voit kysyä, onko sinun asuinalueellasi koulutettuja tuki-henkilöitä ja/ tai saattohoidon tukihenkilöitä tarjolla.