Ajatusmaailmani avartui plastiikkakirurgian kongressin aikana

Teen väitöskirjatutkimusta yläraajapehmytkudossarkoomapotilaiden leikkauksen jälkeisestä toimintakyvystä ja elämänlaadusta. Osallistuin Vilja Linnean Sarkoomarahaston matka-apurahan turvin Oslossa järjestettyyn Scandinavian Association of Plastic Surgeons (SCAPLAS) 2026-kongressiin. Koska itse työskentelen anestesiologian erikoisalalla enkä tee työkseni plastiikkakirurgiaa, oli varsin avartavaa päästä nauttimaan toisen erikoisalan kongressista ja tutkimustuloksista.

Esittelin kongressin ensimmäisenä päivänä oman väitöskirjani yhden osatutkimuksen ’Health-Related Quality of Life and Long-Term Outcomes in Patients Undergoing Forequarter Amputation’ tuloksia lyhyen suullisen esityksen muodossa.

Yläraajan pehmytkudossarkoomaleikkauksen vaikutus toimintakykyyn j a elämänlaatuun

Väitöskirjassani tutkin laajemmin yläraajan pehmytkudossarkoomapotilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua leikkauksen jälkeen. Leikkaus voi olla kohtalaisen laaja ja sairastuminen on potilaalle luonnollisesti aina elämän muuttava asia. Halusimme tietää, miten leikkaus ja sairaus vaikuttavat potilaiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun.

Tavoitteena oli validoida kansainvälisesti vertailukelpoisia työkaluja terveyteen liittyvän elämänlaadun (health-related quality of life, HRQL) ja toimintakyvyn seurantaan.

Näiden mittareiden avulla arvioidaan potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua suhteessa toisiinsa, sekä vertaillen suomalaiseen kantaväestöön (kts. yst. visuaalinen abstrakti).

Tulosten pohjalta sarkoomapotilaiden hoitoa on mahdollista kehittää potilaan elämänlaadun kannalta parhaaseen suuntaan.

Väitöskirjani koostuu kolmesta eri tutkimuksesta, ja tämä Oslossa esitelty yläneljännesamputaatiotutkimus tutkii poikkeuksellisen radikaalin ja toimintakykyyn kajoavan, harvinaisen leikkauksen asemaa tarkoin valittujen potilaiden hoidossa. Vaikka toimintakykyyn selvästi kajotaan ja ihmisen keho muuttuu radikaalisti, potilaiden elämänlaatu näyttäisi säilyvän hyvänä, eivätkä potilaat katuneet toimenpidettä.

Tutkimukseni sai aiempaa tukevamman merkityksen ja viitekehyksen

Kongressin ensimmäinen päivä sisälsi teemaltaan traumakirurgiaa, esteettisen kirurgian uusia tuulia, sekä kaulan alueen ja kasvojen plastiikkakirurgian ydinasioita. Toisen päivän ohjelmassa oli mm. paleltumavammojen sekä palovammojen hoito, joka oli erityisen mielenkiintoinen sessio. Luennoista erityisesti suomalaisen Antti Mikkolan sukupuolikirurgian key note -esitys sekä synnynnäisiä huuli- ja suulakihalkioita käsittelevät luennot olivat erittäin mielenkiintoisia myös oman erikoisalani anestesiologian osalta.

Ajatusmaailmani avartui kongressin aikana

Muiden tutkijoiden ja kollegojen esitysten ja tulosten kuunteleminen sai minut näkemään oman tutkimustyöni osana suurempaa kokonaisuutta, ja näkemään sen merkityksen entistä selkeämmin. Näitä innostavia näkökulman avartumisia ei tutkijantyössä liian usein saa.

Matkan muina tärkeimpinä anteina koen esityksen valmistelun ja pitämisen lisäksi ammatillisen osaamisen laajentamisen ja plastiikkakirurgian alan tutkimukseen syventymisen. Koska itse työskentelen eri erikoisalalla enkä tee työkseni plastiikkakirurgiaa, oli varsin avartavaa päästä nauttimaan toisen erikoisalan kongressista ja tutkimustuloksista.

Ammatillinen verkostoni laajentui

Kolmipäiväinen Pohjoismaiden plastiikkakirurgian erikoislääkärien, erikoistuvien lääkärien sekä tutkijoiden SCALPAS-kongressi järjestettiin kauniissa keväisessä Oslossa erinomaisissa puitteissa. Osallistujia oli runsaasti; plastiikkakirurgeja, tutkijoita sekä hoitohenkilöstöä. En tuntenut osallistujia etukäteen, mutta kongressin myötä tuli tutuksi varsinkin suomalaisia kollegoja. Skandinavian plastiikkakirurgian yhteisö teki vaikutuksen lämminhenkisyydellään ja avoimuudellaan.

Kongressin iltajuhla järjestettiin merenkulkuhistoriaa ja tutkimusmatkoja esittelevällä FRAM-museolla, jossa oli esitteillä kaksi 1800–1900-luvun tutkimusmatkoilla käytettyä alusta. Ilta oli erittäin rattoisa, ja museo tarjosi varsin ainutlaatuiset puitteet.

Artikkelin kirjoittaja on lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri Helena Ketola. Helena on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hän sai Vilja Linnean Sarkoomarahaston matka-apurahan tammikuussa 2026.

Lue myös artikkeli apurahojen jakotilaisuudesta Apurahoja nuorille väitöskirjatutkijoille | Sarkoomarahasto.

SCAPLAS Congress 2026 – Scandinavian Plastic Surgery Meeting