Yhdenvertaisuus korostuu kansallisessa syöpästrategiassa
Kansallinen syöpästrategia ”Yhdessä syöpää vastaan – ihmislähtöistä syövän ehkäisyä ja hoitoa 2026–2035” julkaistiin 10.11.2025. Syöpästrategia luo vahvan perustan kasvavaan syöpätaakkaan vastaamiselle.
Kuva: Sami Siilin
Suomen syöpätaakka tulee nousemaan merkittävästi. Kun vuonna 2023 todettiin yhteensä 39 199 uutta syöpää, on uusia syöpätapauksia ennusteen mukaan vuonna 2040 noin 48 800 (Syöpätilastoraportti 2023).
Yhdenvertaisuus on läpi syöpästrategian kulkeva tärkeä tavoite
Kansallista syöpästrategiaa ohjaa neljä sille asetettua päätavoitetta.
Keskeisiä tavoitteiden valintaan vaikuttaneita arvoja ovat olleet eriarvoisuuden vähentäminen, elämänlaatu, hoidon vaikuttavuus ja tutkimuksen tärkeys.
Päätavoitteiden alle on määritelty osatavoitteita, joille on kuvattu tavoitetila ja tehtävät toimenpiteet sekä ohjauksesta vastaavat tahot. Seurantaa varten on määritelty mittarit ja määrälliset tavoitteet, jotka on tavoitteena saavuttaa vaiheittain seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Sarkoomien näkökulmasta tärkeitä osatavoitteita syöpästrategiassa ovat muun muassa syöpien mahdollisimman varhainen havaitseminen kaikkialla terveydenhoidossa, potilasosallisuuden lisääminen, tukipalveluiden kehittäminen ja oikea-aikainen liittäminen osaksi hoitopolkuja sekä spesifisten hoitopolkujen luominen. Kliinisen lääketutkimusten sekä monitieteellisten tutkimusten lisääminen luovat mahdollisuuksia harvinaisten syöpien tutkimuksien määrän kasvuun. Uusien, vaikuttavien lääkkeiden ja muiden hoitomenetelmien viiveetön ja tieteellisesti korkeatasoinen arviointi ja käyttöönotto luovat tulevaisuudessa uusien hoitojen nykyistä nopeamman saamisen myös sarkoomiin sairastuneiden käyttöön.
Yhdenvertaisuus näkyy selkeästi läpi koko strategian huomioiden erityisryhmät kuten mm lapset ja nuoret, ikääntyneet sekä harvinaisiin syöpiin ja syöpäalttiusoireyhtymiin sairastuneet.
Kuvassa paneelin juontaja Norbert Couespel ja panelistit Tuula Helander, Tomi Mäkelä, Jussi Koivunen, Emma Andersson ja Mef Nilbert.
Kuva: Sami Siilin
Syöpästrategia koskettaa laajasti terveysalaa sekä potilaita
Kansallinen syöpästrategia kattaa koko syöpään liittyvän kokonaisuuden syövän ehkäisystä ja varhaisesta toteamisesta palliatiiviseen hoitoon saakka. Syövänhoito ja -ehkäisy edellyttävät moniammatillista lähestymistapaa sekä entistä yksilöllisempää hoitoa. Syöpästrategia koskettaakin siten hyvin laajasti terveydenhoitoon, syöpätutkimukseen ja lääkekehitykseen liittyviä tahoja sekä potilaita ja heidän läheisiään.
Valmisteluun osallistui laaja asiantuntijajoukko
Syöpästrategian toteuttamisesta vastasi Kansallinen syöpäkeskus (FICAN) sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta. Strategiatyön ohjausryhmään kuuluivat edellä mainittujen lisäksi Syöpäjärjestöjen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajat.
Strategian työstämiseen osallistui yli 200 asiantuntijaa edustaen laajasti eri tahoja.
Suomi nousi strategian valmistuttua samalle tasolle EU-maiden kanssa
Useimmissa EU-maissa on jo oma syöpästrategia, joten nyt Suomi liittyy tähän seuraan. Strategian valmistuminen ja toimeenpano kertovatkin tärkeän viestin siitä, että Suomi haluaa olla syövän ehkäisyn, hoidon ja tutkimuksen kärkimaita.
Miten tästä eteenpäin?
Syöpästrategian toimeenpanon tiekartan valmistelu on jo alkanut. Se valmistuu vuonna 2026. Koordinaatiovastuu strategian toimeenpanosta on aluksi Kansallisella syöpäkeskus FICAN’lla vastuun siirtyessä myöhemmin perustettavalle Cancer Mission Hub Finland’lle.
Kuva: Sami Siilin