Sarkoomat kaipaavat enemmän tunnettuutta

“Pehmytkudossarkoomien kohdalla viiveet ensimmäisistä oireista erikoislääkärin tutkimuksiin pääsyyn vaikuttavat keskimäärin pitkiltä,” totesi LT, plastiikkakirurgi Marko Ristola kertoessaan Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) työn alla olevasta VSSH pehmytkudossarkoomat 2002-2020 –tutkimuksen alustavista tuloksista. Esimerkiksi jalkaan ilmestyvää, hitaasti kasvavaa kyhmyä ei osata pitää lääkärinkäynnin arvoisena asiana. Toinen potentiaalinen viive muodostuu terveydenhoitohenkilöstöön yhteydenoton ja sarkoomia tuntevalle erikoislääkärille pääsyn välille.

LT, plastiikkakirurgi Marko Ristola kertoi alustavista tutkimustuloksista TYKSin sarkoomaryhmän kokouksessa. Tutkimuksen tavoitteena on käydä läpi VSHH:n (Varsinais-Suomen hyvinvointialueen) vuosina 2002-2020 diagnosoidut, ennakolta määriteltyjen potilastyyppien kriteerit täyttävät pehmytkudossarkoomatapaukset ja selvittää alkuperäisten diagnoosien oikeellisuus, löytää mahdollisesti uusia pehmytkudossarkooman alalajeja sekä pehmytkudossarkoomia yhdistäviä tekijöitä. Tutkimuksessa käydään siis läpi henkilön sairauteen liittyvät tiedot ja mm patologit tutkivat kaikki kudosnäytteet uudelleen. Uudet, kehittyneet tutkimusmenetelmät kudosnäytteiden tutkimuksessa mahdollistavat tarkemman diagnoosin ja tarkempi diagnoosi voi mahdollistaa potilaalle yksilöllisemmän hoidon.

Toinen mielenkiintoinen aihe oli LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Elina Ekmanin kertomus opintomatkastaan Royal Orthopedic Hospitaliin, joka on yksi Englannin viidestä pahanlaatuisia luukasvaimia hoitavasta sairaalasta. Hoidon keskittäminen tiettyihin sairaaloihin mahdollistaa sarkoomatapausten suuremman volyymin ja sitä kautta mahdollisuuden sarkoomaosaamisen kasvamiseen. Sarkoomaryhmän yhteinen näkemys olikin, että opintomatkat sarkoomakeskuksiin ovat oppimisen kannalta tärkeitä.

Sarkoomarahaston asiainhoitaja Mirja Alve kertoi TYKSin sarkoomaryhmälle Vilja Linnean Sarkoomarahastosta, sen tavoitteista ja toiminnasta.

“Sarkoomarahasto on hyvä lisä näiden harvinaisten sairauksien hoidossa ja tässä alkuvaiheessa ennen kaikkea tietoisuuden lisäämisessä sekä terveydenhuollon henkilöstön että maallikoiden keskuudessa. Tämä tarve tuli varmaan hyvin esille tutkimusmateriaalimme esittelyssä. Tutkimuksen tukeminen ajassa, jossa julkinen talous ottaa huonommin osaa tutkimusrahoitukseen, on myös merkittävä asia. Mielestäni on todennäköistä, että korvamerkittyjä, selkeästi osoitettujen ”osoitteiden ” näkeminen auttaa yleisöä paremmin mieltämään asian tärkeyden ja toivottavasti myös helpottaa varainkeräystä.” Näin totesi tilaisuuden järjestäjä LL, plastiikkakirurgi Tarja Niemi.

Kiitos TYKSin sarkoomaryhmälle mahdollisuudesta osallistua tilaisuuteenne.

Moniammatillisiin sarkoomaryhmiin kuuluu lääketieteen eri alojen osaajia kuten esimerkiksi onkologeja, radiologeja, patologeja ja kirurgeja. Sarkoomaryhmä käsittelee sarkoomasyöpiä sairastavien henkilöiden tapauksia yhdistäen laajan ammattitaitonsa parhaan mahdollisen hoidon tarjoamiseksi. Suomessa sarkoomaryhmät toimivat yliopistollisissa keskussairaaloissa.